ÄITI-TYTÄR -KUVAUS
Olen ajatellut tänä keväänä paljon äitiäni. Hän täyttää kohta 95 vuotta. Äitini on muistisairas.
Vastasyntyneestä otamme paljon kuvia. Varpaista ja sormista. Talletamme jokaisen poimun ja posken nukan jotta muistaisimme. Jotta voisimme palata hetkeen ja tunteeseen. Jotta voisimme palata eiliseen ja muistaa.
Me kuvaamme tallelle ensimmäisen syntymäpäivän, koulupäivän, polkupyörän, konfirmaation ja valmistumiset. Perhejoulut ja juhannukset. Ihania kuvia kaikki. Tärkeitä jokainen.
Minä halusin kuvata äidin. Ja minut. Halusin kuvata meidät. Halusin kuvata jotta muistaisin aina. Jotta lapseni muistaisivat ja heidän lapsensa aikanaan.
Me annamme lahjoja äitienpäivänä. Suuria ja pieniä. Annamme ja saamme ruusuja, ja ympärillämme on ne kaikkein rakkaimmat.
Antaisitko tänä vuonna äidillesi ja itsellesi hyvin tärkeän lahjan? Kuvan teistä.
